Koko rakennusprojekti alkoi tosiaan sitten jo pikkuhiljaa varmentumaan mielissämme ja seuraavaksi alettiinkin sitten pohtimaan tulevaa asuinkuntaamme eli mistä tontti sen talon alle. Lähiseudulla oli onneksi hirvittävän rakennusbuumi meneillään ja valmistuvia sekä jo valmiita myynnissä olevia tontteja löytyi vähän joka naapurikunnasta. Kriteeri tontille oli se, ettei se saanut missään nimessä olla alle 1000 neliötä, mielellään rutkasti päälle ja maaston tuli olla mielellään tasaista, koska emme kumpikaan halunneet rinnetaloa. Tontin läheisyydessä piti olla metsää koirien vuoksi.
Löytyihän se tontti sitten lopulta tuttavien pienoisella avustuksella ja vinkillä. 1500 neliöinen metsään rajoittuva tasamaa tontti ja vielä kaiken lisäksi hintakaan ei ollut mikään hirvittävän suolainen. Parasta oli, että tontti sijaitsi lähellä kaupunkia, jossa molemmat olemme töissä. Jopa niin lähellä, että vaikka naapurikunnassa olikin, minä pystyisin ihan vallan hyvin menemään töihin vaikkapa polkupyörällä. Lisäksi lähellä sijaitsi myös vesistöjä, joten kesällä uimarannallekin pystyi menemään vaikkapa ihan jalkaisin. Molemmat oltiin asiasta tosi innoissaan. Nyt se löytyi, tämä se on, se MEIDÄN TONTTI.
No niin sitten täytettiin tontin varauslomaketta ja paria päivää ennen viimeistä palautuspäivää kiikutimme lomakkeen kunnan rakennusvirastoon ihan henk.koht. Pettymys olikin sitten suuri kun kävikin ilmi, että samaisesta tontista oli myös muita varauksia. Arvontaanhan sitä sitten mentiin. Lupasivat rakennusvirastolta sitten ilmoitella että kuinka arvonnassa kävi... Eihän tässä nyt näin pitänyt käydä, mietittiin. Mitäs sitten, jos nyt menee ihannetontti sivu suun... Ei auttanut muu kuin odotella...
Parin päivän päästä miehen puhelin pirisi pahaenteisesti ja puhelinnumerosta jo pystyimme päättelemään, mitä soittajalla oli asiana. Sydän pamppaillen kuuntelin vieressä käytävää keskustelua:
-"Rakennusvirastosta toimistosihteeri se-ja-se tässä hei. Olemme nyt arponeet myytävänä olevat tontit."
- "Niin..." vastaa mieheni kysyen.
- "No tässähän nyt sitten kävi niin, että..." ja tässä vaiheessa minä olen jo heittämässä kirvestä kaivoon ja hautaamassa koko projektia. "Niin, että teidän kohdallenne sattui arvonnassa tontti 633/4. Onneksi olkoon."
Hetkinen. Siis mitä. Mitä ihmettä. Me saatiin se tontti. Se meidän tontti, juuri se mitä me haluttiinkin.
lauantai 7. kesäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti